Kaksplus.fi

31. toukokuuta 2017

Riittääkö rakkautta usealle lapselle?

Nyt, yhden lapsen äitinä, olen alkanut pohtia mitä minun ja esikoiseni ainutlaatuiselle suhteelle tapahtuu, jos kuvioihin tulee joskus toinen lapsi? Tuntuuko sisarus synnyttyään vieraalle vai tuleeko heti tunne, että nyt perheemme koko tuntuu meille juuri oikealta? Riittääkö rakkautta molemmille lapsille samalla tavalla vai tuleeko suhde esikoiseeen olemaan aina hieman erilainen?

Itse olen ainoa lapsi, joten minulla ei sinänsä ole minkäänlaista kokemusta siitä, miten vanhempien ja lasten roolit perheessä menevät, jos lapsia on enemmän. Tottakai jokaista lasta tulisi kohdella tasapuolisesti ja rakastaa ehdoitta. Ja varmasti niin tapahtuukin. Mutta se on ajatuksena hämmentävä, kuinka on mahdollista tuntea samanlaista ainutlaatuista rakkautta jotain muuta kuin esikoista kohtaan? Kuinka rakkautta todella voi riittää siten, että molemmat lapset kokevat saavansa sitä yhtä paljon?




Välillä keskusteluissamme vilahtaa ajatus sisaruksesta ja minulla on tunne, että se ehkä jossain vaiheessa tulee myös ajankohtaiseksi. Tai ainakin yritys saada hänet perheeseemme. Esikoisen osa on siinä mielessä aivan erilainen, kuin muiden perheen lapsien, sillä hän on saanut joskus olla se ainoa ja saanut vanhempiensa jakamattoman huomion. Pikkusisarukset tulevat automaattisesti tilanteeseen, jossa he joutuvat tottumaan jo ensi hetkistä siihen, että perheessä on muitakin lapsia. Miltä tämä mahtaa tuntua esikoisesta, kun hänen reviirilleen astuu kilpailija? Luulen, että aluksi se voi tuntua pahalta, riippuen tietysti siitä, kuinka vanha esikoinen on ja miten paljon hän ymmärtää muuttuneesta perhetilanteesta. Joku asiantuntija jossain artikkelissa joskus totesi, että sisaruksen tulo perheeseen voi tuntua esikoisesta samalta kuin se, että parisuhteen toinen osapuoli toisi saman katon alle asumaan kilpakosijan. Aika kamalaa, mutta ei se varmasti ole näin dramaattista, miltä saan se ajatuksissani kuulostamaan :) Outoa se varmasti on, sekä vanhemmille että jo perheessä oleville lapsille, kun kotiin muuttaa joku ventovieras, joka kuuluu yhtäkkiä samaan perheeseen. Siinä on kaikille totuttelemista. Niinkuin oli esikoisenkin saavuttua maailmaan. Oli vaikea uskoa todeksi, että hän on toisaan meidän ja muuttaa meille.

Toivon, että suhteeni esikoisen kanssa säilyisi muuttumattomana ja sellaisena, että meillä olisi vielä ne yhteiset hassuttelujutut. Ettei esikoisesta tule se ärsyttävä sisarus, joka koko ajan häiritsee vauvan hoitoa, häiriköi ja ärsyttää. En epäile tätä hetkeäkään, että näin kävisi, mutta olen usein aistivinani useampilapsisista perheistä, että isommat lapset ärsyttävät vanhempiaan enemmän kuin itkuinen vauva. Toivon myös, että rakkauteni esikoisesta ei siirry uuteen lapseen vaan rakkaus, joka häntä kohtaa on, ei muutu ja uudelle vauvalle tulee uusi määrä uudenlaista, erilaista rakkautta. Ihan itsekin hämmästyn, miksi päädyin ajattelemaan asiaa näin vakavasti ja analyyttisesti, sillä luonto varmasti hoitaa tämänkin asian luonnollisesti eikä voi käydä niin, että rakkauden määrä jotenkin jakaantuu ja vähenee, mitä enemmän perheessä on lapsia. Päinvastoin, rakkauden määrähän varmasti vaan lisääntyy jokaisen lapsen myötä.

Mitä ajatuksia muilla yhden lapsen vanhemmilla on mahdollisen sisaruksen syntymästä? Entä mitä usean lapsen vanhempana ajattelet tästä, riittääkö rakkaus?


Terkuin,
Doris

29. toukokuuta 2017

Pihalla tapahtuu: tuija-aita!

Meillä on tontin molemmin puolin naapurit. Tontin takaosassa on koivikkoa, johon toivottavasti ei koskaan rakenneta mitään. Toisten naapurien kanssa oltiin jo viime vuodesta saakka keskusteltu raja-aidan istutuksesta. Vihdoin löytyi sopiva rako aikatauluissa ja kelit suosivat, niin pääsimme toteuttamaan suunnitelmat raja-aidasta.




Oltiin vähän kahden vaiheilla, mitä kasvia aidaksi laitettaisiin. Vaihtoehtoina olivat kartiotuija ja isotuomipihjala. Vastustin jälkimmäistä viimeiseen asti, sillä halusin ikivihreän, tyylikkään aidan ilman pelkoa haravointia tuottavista lehdistä. Naapurin rouva haaveili tyyliikkäästä, nopeasti kasvavasta ja siistiksi leikattavasta aidasta. Minun onnekseni naapurit innostuivat lopulta myös tuija-aidasta ja hylkäsimme ajatuksen isotuomipihlajasta. Ai mitä mieltä miehet olivat? Luulen, ettei heillä ollut tähän asiaan juuri sananvaltaa ;)

Oja tuijille kaivettiin valmiiksi jo edellisenä kesänä kaivurin toimesta muiden maahommien yhteydessä ja täytettiin mullalla. Tämä oli kätevää, sillä nyt kuoppien kaivaminen taimia varten oli huomattavasti nopeampaa, kuin tilanteessa, jossa lapiolla olisi pitänyt ensin kaivaa kuopat savimaahan, joihin pitäisi lisätä vielä multa käsipelillä jälkeen päin. Miehet kaivoivat kuopat ja me naiset vastasimme istutuksesta ja aidan visuaalisesta ilmeestä. Puutarhamyymälän neuvo oli, että näin keväällä tuijien istuttaminen kannattaa tehdä vasta sitten, kun on varmaa, että yöpakkaset ovat ohitse.

Hankimme 100 kartiotuijan tainta, jotka istutimme puolen metrin välein. Täytyy kyllä todeta, että taimissa on eroja! Monissä puutarhamyymälöissä nuo meidän hankkimamme 80-100cm mittaiset Brabant-tuijan taimet olivat varsin surkea näköisiä, laihoja, vähän ruskettuineitakin puikuloita. Yhdestä liikkeestä kuitenkin löytyi kauniita, hieman hintavampia taimia. Mutta kyllä niistä mielellään maksoi hieman enemmän, sen verran parempilaatuisia ne useisiin verrokkeihin nähden olivat. Halvalla ei todellakaan aina saa hyvää ja joskus hinnoittelu on ihan perusteltua.




Aikaa istutukseen meni neljältä aikuiselta n.5 tuntia. Tuon kokoiset, 80-100 cm korkuiset tuijat painavat kostean multapaakun kanssa n. 10 kiloa kappale, joten se kannattaa ottaa huomioon istutuksessa ja taimien haussa. Me saatiin isolla peräkärryllä kulkemaan puolet taimista kerralla, joten kaksi reissua jouduttiin muutaman kilometrin päässä olevaan taimimyymälään tekemään, että saatiin taimet aitaa varten kotipihalle. Miesväki haki taimet jo paria päivää ennen varsinaista istutuspäivää. Vaikka oli aurinkoisia, kuumia päiviä, tuijat säilyivät silti hyvinä maassa maaten pari vuorokautta, sillä pidimme huolta, että multapaakut pysyivät koko sen ajan kosteina.

Tuijat ovat olleet aitamuodostelmassa nyt viikon ja niitä on kasteltu iltaisin puutarhaletkulla, yhtä päivää lukuunottamatta. Hyvältä ainakin vielä näyttää ja jokainen taimi on vihreän vehreä :) Ensi viikolla tuija-aita viimeistellään vielä mustalla kuorikatteella.




Terkuin,
Doris

27. toukokuuta 2017

Vauvatarvike saapui taaperotalouteen

Pikkuherra on ollut taapero kohta neljä kuukautta ja vasta nyt meille rantautui laite, jota tähän menessä ei ole meidän perheessä tarvittu. Hankimme klassisen vauva-ajan tarvikkeen, itkuhälyttimen! Miksi juuri nyt, miksi emme hankkineet sitä jo ennen vauvan syntymää?







Olen aina pitänyt itkuhälytintä vähän turhakkeena. Olen jotenkin vanhanaikaisesti ajatellut, että on vanhemman tehtävä vahtia vauvan unta, eikä laitteen. Pikkuherra on nukkunut päiväunensa lähes poikkeuksetta omassa sängyssään, joten olen vahtinut hänen untaan sisällä. En siis ole aiemmin tullut ajatelleeksi itkuhälyttimen tarpeellisuutta. Vastasyntyneenä pikkuherra ei suostunut nukkumaan päiväuniaan juuri koskaan ulkona vaunuissa ja myöhemmin hän ei enää malttanut, sillä ulkona oli liikaa kiinnostavaa katseltavaa. Mahdollisimman lämpimässä peiton alla oli hyvä :)

Kaikki asiat (ainakin meillä) pyritään ostamaan tarpeeseen. Nyt meillä tuli todellinen tarve itkuhälyttimelle, sillä pihalla riittää paljon tehtävää ja pieni mies jää nukkumaan sisälle. On tehokkaampaa tehdä hommia kaksin, ilman että toinen hengailee sisällä vahtien nukkuvaa vauvaa. Muutamana päivänä lapsen mentyä yöunille ravasimme mieheni kanssa kesken pihahommien sisällä kuuntelemassa onko pikkuherra herännyt. Mieheni ihmetteli, miksi meillä ei ole itkuhälytintä, sillä sen omistajana olisi helppoa tehdä pihahommia ilman keskeytystä, jos hälyttimen kautta saisimme tietää, mitä sisällä tapahtuu?

Minä ajattelin, että ei kai itkuhälytintä voi enää tässä vaiheessa hankkia kun toinen ei ole enää vauva. Eikös itkuhälytin ole tarkoitettu vain niille, joiden vauvat nukkuvat pitkiä päiväunia vaunuissa? Olin väärässä. Kapistuksen saapuminen talouteemme on ollut loistojuttu! Kun alkukesän pihahommat ovat ohi, luulen, että itkuhälyttimelle tulee käyttöä myös kauniina kesäiltoina, jos me aikuiset haluamme istua ulkona ja grillailla tai minä haluan päiväuniaikaan nauttia auringosta ilman, että tarvitsee vähän väliä käydä sisällä kurkkimassa. Ja eihän sitä koskaan tiedä jos meille tuleekin vielä toinen lapsi ja hän on innokas ulkona nukkuja. Onpahan silloin jo itkuhälytin valmiina :)


Mukavaa viikonloppua,
Doris

26. toukokuuta 2017

Helppo parsakaalikeitto

Parsakaali. Ei todellakaan meidän perheen ykkösruoka. Sekä minä että mieheni emme tykkään sen mausta emmekä tuoksusta, siitä huolimatta, että parsakaali on superterveellistä. Uskaltauduin kotiuttamaan parsakaalin kaupasta ja päätin, että annan sille sosekeitossa edes mahdollisuuden. Tämä ruoka taisi jäädä meidän arkiruokalistalle, sillä keitosta tuli maistuvaa, parsakaalista huolimatta :)




Parsakaalikeitto



1 iso parsakaali
3 perunaa
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
ripaus kuivattua timjamia
ripaus suolatonta currya
ripaus valkosipulijauhetta
suolaa oman maun mukaan
250g rahkajugurttia tai maustamatonta jugurttia
vettä kattilaan sen verran, että kasvikset peittyvät
pinnalle raejuustoa

Huuhtele, kuori ja pilko kasvikset ja laita kattilaan kiehumaan. Keitä kasviksia niin kauan, kunnes perunat ovat kypsiä. Soseuta sauvasekoittimella. Lisää mausteet ja rahkajugurtti. Pyöräytä sauvasekoittimella ainekset vielä pikaisesti sekaisin ja tasaiseksi keitoksi. Laita pinnalle raejuustoa.

* Maitoallegiselle taaperolle otin keitosta oman annoksen ennen suolan ja rahkajugurtin lisäämistä.



Terkuin,
Doris

22. toukokuuta 2017

Tutustu Turkuun: Ruissalon Villa Kuuva

Voiko Turussa olla mitään ihanampaa paikkaa viettää kesäpäivää kuin Ruissalo? Ruissalo on Turun keskustan läheisyydessä sijaitseva saari, jossa luonto lepää meren äärellä kauniina ja asutusta on vähän. Ruissalossa on toinen toistaan upeampia 1800-luvulla rakennettuja huviloita, jotka toimivat nykypäivänä erilaisina juhlatiloina ja kahviloina, jotkut onnekkaat saavat kutsua niitä myös kodikseen.



Hurmaava Villa Kuuva ja sen lasiterassi

Remontissa on haluttu jättää mahdollisimman paljon vanhan ajan tunnelmaa huvilaan



Yksi näistä pitsihuviloista on Ruissalon Kuuvassa sijaitseva Villa Kuuva. Villa Kuuvassa asuu perheineen yrittäjä Sanna Suomi, joka pitää kodissaan ihastuttavaa kesäkahvilaa. Villa Kuuvalla on vuorossa tänä vuonna jo kolmas kesä kesäkahvilana. Villa Kuuvassa voi järjestää myös tilaisuuksia, kuten häitä tai ylioppilasjuhlia. Yhdet polttaritkin morsiussaunoineen on Villa Kuuvan rantasaunalla kerran vietetty.


Salaisella sukureseptillä valmistettu raparperipiirakka oli yksi maukkaimmista raparperipiirakoista, joita olen maistanut.

Samaa voi sanoa tästä Villa Kuuvan suosikkipiiraasta eli parsakaalipiiraasta, nam!



Villa Kuuvan kesäkahvilassa idyllisen miljöön lisäksi on tarjolla kotikutoisia herkkuja esimerkiksi suolaisia piiraita salaatin kera, sukureseptillä leivottua raparperipiirakkaa sekä valkosuklaa-vadelmakakkua. Lähes kaikki kahvilan herkut ovat gluteenittomia ja laktoosittomia sekä kasvisvaihtoehtoja on aina tarjolla. Kahvilassa voi herkutella ulko-tai sisätiloissa. Ulkona voi katsella vieressä rantaa kohden aaltoilevaa merta ja kuunnella lähimetsästä kantautuvaa lintujen konserttia. Sisätiloissa taas voi ihastella tyylikkäästi entisöityä pitsihuvilaa ja taiteilijoiden, omistajan äidin, Riitta Suomen sekä Sylvi Salosen teoksia. Villa Kuuvassa on aikoinaan vieraillut myös itse Aleksanteri III, hänestä ja muusta Villa Kuuvan historiaan liittyvästä kannattaa kysyä omistaja Sanna Suomelta, hän kertoo tarinoita mielellään.


Ihanan mummolamaista kattausta <3

Ulkona on useampi pöytä, johon mahtuu päiväkahville.

Villa Kuuvan omistajalta saa kuulla huvilasta tarinan jos toisenkin, jos kehtaa kysyä :) 

Laivojen kulkuväylä kulkee aivan vierestä


Missä?


Kuuvantie 198, Ruissalo, Turku


Milloin auki?


Joka päivä kesä-elokuussa klo 11.00-18.00. Toukokuussa vain viikonloppuisin samoina kellonaikoina.


Miten pääsee perille?


Bussi numero 8 kulkee Turun keskustasta Villa Kuuvan läheisyyteen 5 kertaa päivässä. Autolla pääsee perille myös. Muutama auto mahtuu parkkiin Villa Kuuvan pihalle, muutaman sadan metrin päässä isompi parkkialue, josta voi kävellä loppumatkan Villa Kuuvaan.



Omistajaa harmitti, kun kesä oli niin paljon myöhässä, etteivät kasvit ehtineet kukkaan Åblogejen vierailua varten ja sääkin oli apea. Voin vain kuvitella, kuinka kaunista täällä on kuumana kesäpäivänä <3



Muihin "Tutustu Turkuun"-vierailukohteisiini voit tutustua alla olevista linkeistä.

19. toukokuuta 2017

Vuoden suosituimmat postaukset + TUTTINAUHA-ARVONTA

Blogin synttäriviikko jatkuu vielä. Vuoden aikana on tullut kirjoitettua paljon enemmän, mitä ajattelin voivani vuodessa kirjoittaa, silloin kun blogin kirjoittamisen aloitin. Aiheita on kuitenkin tullut paljon ihan luonnostaan ja osa blogihaasteiden kautta. Kokosin teille listan kahdeksasta suosituimmasta postauksestani vuoden ajalta.





Vuoden suosituin postaukseni oli Vaunuviha! Sitä te olette lukeneet ja kommentoineet ahkerasti, kiitos siitä!

Toiseksi suosituimmaksi listalle ylsi Taaperon rukiisten marjamuffinssien resepti. Maistuvaa sormiruokaa taaperolle ja maistuvaa makeannälkään aikuisille :)

Kolmanneksi suosituimmaksi nousi vauvavuodesta kertova postaukseni Yritit parhaasi- se riittää!

Viime viikolla vietettiin Lapsettomien lauantaita äitienpäivää edeltävänä päivänä. Kirjoitin tästä, meidänkin perhettä niin läheisesti koskettavasta aiheesta: Lapsettomien lauantai

Meidän pojalla on maitoallergia, sen oireilu ja hoito kiinnostivat teitä lukijoita.Vauvan maitoallergiasta voit lukea täältä.

Kotimaan matkailuvinkki Kolille ja hemmottelu-miniloma Koli Relax Spassa oli tähän mennessä kuudenneksi luetuin postaukseni. Ihanaan Koliin ja meidän minilomaan siellä voit tutustua täällä.

Seitsemäntenä lisää matkailuvinkkejä, nimittäin lämpimään Dubaihin. Vauvan kanssa ulkomaille? -5 vinkkiä Dubaihin.

Ja kahdeksanneksi luetuin postaus oli siemennäkkärin resepti. Tätä herkkua meillä valmistuu lähes viikottain eikä tähän varmaan koskaan kyllästy, niin hyvää ja helppoa se on :)




Ja koska nyt on blogin 1-vuotissynttäriviikko, on luvassa blogin puolella vielä toinen arvonta. Yhdessä Raskauskeijun kanssa arvomme lukijoilleni vapaavalintaisen tuttinauhan heidän mallistostaan. Yllä olevassa kuvassa on tuttinauha nature minttu-puu, joka on saatu Raskauskeijulta blogiyhteistyönä.

Kommentoi alla olevaan kommenttikenttään, minkä värinen tuttinauha olisi sinun unelmiesi tuttinauha?  Muista myös ilmoittaa kommentissasi sähköpostiosoitteesi, että voin olla voittajaan yhteydessä. Ilmoitan voittajan myös täällä kommenteissa. Aikaa osallistua arvontaan on sunnuntaihin 21.5.2017 klo 24.00 saakka.



Onnea arvontaan :)
Doris

17. toukokuuta 2017

Pihahommien Bucket List

Omakotitaloasujan lempi- tai inhokkivuodenaika on kohta käsillä. Kesä tulee ja pihahommat alkaa taas painaa päälle. Meillä on nyt kolmas kesä omakotitaloasujina, paljon on saatu aikaiseksi, mutta tekemistä silti pihamaalla riittää.

Tänä vuonna meillä on kevään ja kesän aikana tarkoitus tehdä kaikkea pientä. Edellisinä vuosina on rakennettu terasseja ja pihavajaa, laitettu nurmikko ja istutettu kasveja. Luulen, että suuremmasta raksailusta otamme tänä vuonna aikalisän ja autotalli saa odottaa rakentamistaan vielä ainakin vuoden.





Teimme mieheni kanssa bucketlistin asioista, joita kevään ja kesän aikana olisi tarkoitus saada tehtyä ennen uuden talven tuloa :D


  • Pikkuherralle kivireunainen hiekkalaatikko
  • Etu- ja takaterassin käsittely puuöljyllä
  • Etupihan istutusalueen nostaminen ja maisemointikankaan määrän lisääminen sepelin alle
  • Takapihan istutusalueen viimeistely sepelireunuksella
  • Toisen etupihan istutusalueen teko ja viimeistely
  • Näkösuojaistutuksia pihalle
  • Sähköt pihavajalle ja muu takapihan valaisimien paikkojen mietintä
  • Pilkottava lisää polttopuita talvea varten
  • Tontin takanurkkaan hyötypuutarhan perustaminen
  • Naapurin kanssa raja-aidan istutus kartiotuijista





Alkaa ehkä hiukan ahdistaa kun katson tota listaa ja mietin, että mistä ihmeestä me revitään taas kaikki aika tohon kun me ollaan tällasia touhottajia. Ehkä pari noista voi jättää hätätapauksessa seuraavaan kesään, mutta olisi enemmän kuin mahtavaa, että saisi pihan joskus ihan oikeasti valmiiksi. Toki, jos olisin miljonääri, joku firma tulis tekemään meille kaiken parissa viikossa valmiiksi, mutta lottokuponki on edelleen viemättä, joten kaikki, mitä pihaan haluaa on tehtävä hitaasti itse. Toisaalta, on aika palkitsevaa nähdä oman suunnitelun ja työn jäljet omalla pihalla :)



Terkuin,
Doris

15. toukokuuta 2017

Blogin 1-vuotissynttäriviikko (KAVERINI-ARVONTA + ALEKOODI)

Ensimmäiseksi haluan kiittää teitä kaikkia lukijoitani, kiitos <3 Ihan mahtava ensimmäinen blogivuosi takana. Paljon on ollut aiheita, mistä kirjoittaa ja olen saanut purkaa ajatuksiani. Ja vieläpä niin, että joku muukin on lukenut niitä kuin lähisukulaiseni. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.




Tästä starttaa blogin synttäriviikko ja luvassa on pari kivaa arvontaa yhteistyökumppaneiden kanssa sekä blogin että Instagramin @unelmalandia puolella :)

Täältä voit lukea ihka ensimmäisen blogipostaukseni vuoden takaa: Länsirannikolla tuulee





Blogini 1-vuotissynttäriviikon ensimmäinen synttäriarvonta on järjestetty yhteistyössä KAVERINI Designsin kanssa. KAVERINI on suomalainen, yhden muotoilijan yritys Pohjois-Pohjanmaalta, jonka tuotteet on suunniteltu kaunistamaan kotia ja arkea. Arvonnan palkintona on KAVERINIn villasta ja poronnahasta käsin valmistetut lasinaluset (4kpl pakkaus).






Arvontaan voit osallistua kommentoimalla alle, että olet mukana arvonnassa. Muista myös laittaa sähköpostiosoitteesi, niin voin olla yhteydessä voittajaan. Ilmoitan arvonnan voittajan myös kommenttikentässä. Arvonta on voimassa tämän synttäriviikon ajan eli 21.5.2017 klo 24.00 asti.


KAVERINIlla on myös juhlaviikko, sillä se on toiminut nyt puoli vuotta. Tämän kunniaksi KAVERINI tarjoaa lisäksi verkkokauppaansa alekoodin, jolla saa KAVERINIn tuotteista 15 % alennuksen. Alekoodi on ONNEA17 ja se on myös voimassa tämän viikon ajan eli 15-21.5.2017.

Tästä pääset KAVERINI Designs Shop verkkokauppaan →



Paljon onnea arvontaan,
Doris

13. toukokuuta 2017

Lapsettomien lauantai

Tänään vietetään Lapsettomien lauantaita. Lapsettomien yhdistys Simpukka järjestää joka vuosi Lapsettomien lauantain aina äitienpäivää edeltävänä päivänä. Tänä vuonna Lapsettomien lauantaita vietetään jo 24. kerran. Lapsettomien lauantaita viettämällä halutaan muistuttaa, että vanhemmaksi tuleminen ei ole itsestäänselvyys. Äitienpäivä on monelle lapsettomalle vuoden vaikein päivä. Vaikka äitienpäivänä voi juhlistaa omaa äitiään tai isoäitiään, niin se, ettei saa itse kokea miltä tuntuu olla äiti, voi olla sydäntäsärkevää. Sama koskee tietysti myös tahtomattaan lapsettomia miehiä isänpäivää vietettäessä.

Lapsettomuushoidot eivät ole nykypäivänä enää samanlainen tabu kuin vuosikymmeniä sitten, mutta ei niistä silti välttämättä haluta puhua. Lapsettomat joutuvat vielä tänäkin päivänä vastaamaan kysymyksiin, miksi lapsia ei ole hankittu vaikka kolmekymmentä on paukkunut mittarissa jo aikoja sitten? Neuvoja lapsen hankintaan satelee tutuilta ja tuntemattomilta. Lopeta asiasta stressaaminen, kyllä se lapsi sieltä sitten tulee. No kun ei välttämättä tule. Suomessa noin joka viides raskautta toivova pari jää lapsettomaksi. Lapsettomaksi voi jäädä esimerkiksi siksi, ettei sopivaa kumppania ole löytynyt, ura on mennyt edelle ja lapsen teon hedelmällisimmät vuodet kiitäneet ohitse tai selvää fysiologista syytä lapsettomuudelle toiveista ja yrittämisestä huolimatta ei ole löytynyt, mutta raskautumista ei silti tapahdu.

Tiedän omalta kohdaltani vain pintaraapaisulta, miltä lapsettomuus ja mahdollisuus siitä, ettei koskaan saisi omaa lasta, tuntuu. Vika oli minussa. Sitä tutkittiin ja siihen löytyi apu. Apu, joka teki meistä äidin ja isän. Mutta muistan edelleen ne piinaavat päivät, viikot, kuukaudet. Odotat ovulaatiotestin tekemistä, odotat verikokeita, odotat raskaustestin tekemistä, kuvittelet kaikki mahdolliset raskausoireet ja ehkä se pahin: odotat lääkärin soittoa. Jo vastaamattakin tiedät, mitä hänellä on kerrottavaa. Ei mitään uutta tälläkään kertaa. Joka kerta päästät itseesi pienen toivon ripauksen. Vaikka olet valmistautunut pettymykseen, pettymyksen tunne yllättää silti joka kerta. Ei taaskaan! Lapsen saamisesta voi tulla elämää hallitseva pakkomielle, joka piinaa vuosia ja valtaa ajatukset joka ikinen päivä. Silloin toisten ilo omista lapsistaan ja äitydestä voi tuntua raskaalta.




Meidän elämästämme lapsettomuus ei loppunut, vaikka se omalla kohdallamme loppuikin. Lähipiirimme on täynnä vanhemmiksi haluavia, vuosia raskautumista yrittäneitä, erilaisten hoitojen läpikäyneitä, lapsirakkaita ihmisiä. Niitä, joille lapsettomuus on tahatonta. Osa heistä on hoitojen kautta onnistunutkin, osalla matka vanhemmuuteen on vielä kesken, osa heistä ei välttämättä saavuta sitä haluamaansa etappia koskaan. Tämä on surullista ja tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Antaisin heille jokaiselle, mitä vain, jos voisin, että he saisivat tietää miltä tuntuu olla äiti tai isä. Asia on vaikea. Tottakai olin itse onnellinen omasta raskautumisestani, mutta raskausuutisen kertominen ystäville, joiden tiesit haluavan samaa, oli yksi maailman vaikeimmista paikoista. Tuntui kuin olisin pettänyt heidät siirtyessäni pois leikkimielisestä vertaistukiryhmästä. Itkin samaan aikaan omia onnen kyyneleitä, samaan aikaan toisen surun kyyneleitä. Kyynel tuli myös raskausuutisen kuulleiden ystävien silmäkulmaan. Sitä en koskaan saa tietää, tuliko se ilosta vai surusta.

On mahtavaa, että lapsettomille on olemassa omia vertaistukiryhmiä, esimerkiksi Simpukka, jossa voi tuntea yhteenkuuluvuutta ja tietää, ettei ole ainut lapsettomuuden kanssa kamppaileva. Silti toivon, että lapsettomuuden tukiryhmät ja Lapsettomien lauantain viettäminen voitaisiin joskus lopettaa, ettei kukaan joutuisi enää koskaan kokemaan tahatonta lapsettomuutta. Yksikään vauvavuosi ei ole niin raskas kuin taakka, jota tahtomattaan tyhjyyttä sylissään kantava ihminen kantaa mukanaan.




Kaikesta huolimatta, mukavaa Lapsettomien lauantaita jokaiselle, joka sitä viettää <3

Doris

11. toukokuuta 2017

DIY Äitienpäiväkortti taaperon kanssa kotitekoisilla väreillä

Meidän vuoden ja kolmen kuukauden ikäinen taapero teki äidin avustuksella omille mummeilleen äitienpäiväkortit. Toteutus on helppo ja sotkuton, kiitos minigrip-pussien. Niiden ansiosta lapsen ei tarvitse sotkea väriä käsiinsä, vaatteisiinsa tai huonekaluihin. Ja värit valmistuvat helposti itse hammastahnasta ja elintarvikeväristä. I like it 👍






Tarvitset:

1 l kokoisia Minigrip-pussseja niin monta, kuin aiot korttejakin tehdä
Maalarinteippiä
Korttipohjia
Erivärisiä leivontaan käytettäviä pastavärejä, meiltä löytyi kotoa punainen ja vihreä
Valkoista hammastahnaa
Hammastikkuja
Kertakäyttömukeja- ja lusikoita

Tee ensin värit. Laita hammastahnaa kertismukien pohjalle, lisää hammastikun 
kärjellä pastaväriä ja sekoita tasainen väri. Tiputtele väristä lusikalla pieniä kasoja korttipohjan päälle. Laita korttipohja varovasti minigrip-pussin sisään ja sulje pussi. Teippaa pussin sisässä oleva kortti kiinni lapsen eteen pöytää ja anna lapsen rypistellä muovia ja sotkea muovin päältä värejä sekaisin kortin pintaan. Kun taideteos on valmis, revi minigrip-pussi reunasta varovasti auki ja vedä kortti sieltä varovasti suttaamatta kuviota talouspaperin päälle kuivumaan. 






Tekstin korttiin voi toteuttaa vaikka leimailemalla. Isompi lapsi osaa leimata itse, vuoden ikäisen korttiin äiti teki leimailun. Tuoksuu muuten kivasti mintulta nämä kortit hammastahnan vuoksi :)




Punaisella ja vihreällä värillä maalattu kortti muistuttaa mielestäni kukkaa, ja siitä tuli upea <3





Nyt askartelemaan,
Doris

8. toukokuuta 2017

Äitiyden aakkoset

Vauva-lehden bloggaaja Tiitukatriina haastoi meidät mammabloggaajat Äitiyden aakkoset-blogipostauksen tekoon. Tässä tämän äidin arjen aakkoset :)






A- Aamukahvi. Pakko saada joka aamu. Sen voimalla jaksaa vähän huonommankin yön jälkeen.

B- Burana. Tätä aina välillä tarvitaan, kun päätä tai selkää jomottaa.

C- Cetirizin. Kevät ja allergiaoireet ovat täällä. Cetirizin allergialääkettä kulkee aina mukana.

D- Doris, joka on etunimeni. Sitten, kun lapseni oppii puhumaan paremmin, toivon, ettei hän koskaan kutsuisi minua etunimellä vaan nimellä "Äiti".

E- Ei, on meidän perheessä yleisin sana tällä hetkellä. On paljon asioita, joista uhmakasta taaperoa on kiellettävä.

F- Farkut. Kaikki lempparini ovat kuluneet puhki ja pitäisi hankkia pian uudet.

G- Gmail. Tylsää, mutta totta. Sähköposti on tärkeä päivittäinen asia ja se tulee katsottua monta kertaa.

H- Haaveilu. Siinä olen hyvä. Paljon haaveita, joita haluaisin toteuttaa. Osa jopa täysin mahdottomia.

I-Ilta. Ihan parasta, kun ilta koittaa ja lapsi menee nukkumaan. Se tietää hetken omaa aikaa blogin, tv:n, lehden tai iltapalan parissa.

J- Jäätelö. Lemppariherkkuni. Voisin syödä paketin Ben&Jerryä helposti, jos vain mieli antaisi luvan.

K- Kaurapuuro. Sitä meillä syödään joka aamu, sekä äiti että lapsi. Isikin joskus. Harvoin hän on meidän kanssa yhtä aikaa aamupalalla.

L- Leipä. Taaperon tämän hetken hittiruoka ja sitä pyydetään joka aterialla. Vähän jopa rasittavuuteen asti :)

M- Muumit. Kova sana ja innostuminen, jos muumihahmo näkyy jossain. Muumit piirrettyinä eivät vielä oikein kiinnosta, paitsi äitiä :)

N- Nakero. Tällä nimellä kutsun taaperoamme usein. On se vaan niin äidin pikku nakero <3

O- Oloasu. Yleinen pukeutumistyylini nykyään, jos kotoa ei tarvitse poistua ihmistenilmoille :D

P- Peruna. Tätäkin taapero syö lähes joka päivä.

Q- Quu, quu, quu sanoo taapero ja kurkkii sohvan takaa.

R- Rakkaus. Elämän peruseliksiiri. Mieheni <3 Lapseni <3

S- Spinning. Rakas harrastukseni, jonka parissa pääsen viettämään omaa aikaa ja rentoutumaan.

T- Taavi-tiikeri. Hänet kyllä tunnetaan meillä paremmin Daniel-tiikerinä, kiitos Netflixin. Danielin seikkailuja ja lauluja meidän taapero katsoo mielellään.

U- Ulkoilu. Yhä enemmän hitti, mitä lähemmäs kesää mennään ja taapero kasvaa. Mukavuudenhaluisena sadesäällä ja kovalla tuulella emme ulkoile, jos ei ole aivan pakko :)

V- Vihko. Vaihtoehtoinen kirosana sille toiselle v-alkuiselle. Vuoden alusta asti ollaan mieheni kanssa yritetty olla kiroilematta ja siirtämättä rumaa kielenkäyttöä lapsen suuhun.

W- Wipes. Niitä kuluu paljon lapsen kanssa. EI todellakaan mikään ekoteko.

X- X-Files. Varmasti jokaisella perheellä on oma "salaisten kansioiden materiaali", joka ei kuulu kenellekään muulle ja jota muut eivät ymmärrä. Omia vitsejä, mielipiteitä, tapoja, periaatteita ja sen sellaista.

Y- Ylermi. Minulla on monta kutsumanimeä rakkaalle miehelleni, tässä niistä yksi.

Z- Zoomaus. Kamera heiluu lähes päivittäin ja joskus zoomiakin tarvitaan ikuistamaan hetket :)

Å- Åblogit. Kuuluu arkeeni. Siellä olevien blogisiskojen kanssa puuhataan aina kaikenlaista.

Ä- Ärrimurrikeksit. Välillä joku meidän perheestä on selvästi syönyt näitä. Onneksi niiden vaikutus lakkaa suht nopeasti.

Ö- Öitä!




Kiitos Tiitukatriinalle kivasta haasteesta :)


Mukavaa uutta viikkoa,
Doris

6. toukokuuta 2017

Aikuisten miniloma Koli Relax Spassa


Vihdoin, melkein vuoden ja kolmen kuukauden jälkeen oli aika viettää vuorokausi kahdestaan. Lapsi ensimmäistä kertaa yökylään ja meille vanhemmille mahdollisuus jakaa vuorokausi kahdestaan. Ihanaa! Emme halunneet käyttää tätä spesiaalia mahdollisuutta olemalla kotona, vaan halusimme todella päästä rentoutumaan ja saada arkeemme miniloman tuntua.


Pielinen


Vappupäivänä kirjauduimme sisään Break Sokos Hotel Kolille. Lieksassa sijaitseva Koli oli meille molemmille entuudestaan tuttu paikka, sillä olemme päiväretkeilleet siellä lähes joka kesä. Talviaikaan olen käynyt Kolilla myös muutaman kerran laskettelemassa. Meillä oli vähän haaveissa tälläkin reissulla päästä pitkästä aikaa rinteeseen, mutta aikataulut eivät antaneet myötä Koli-irtiotolle ennen kuin rinnekausi ehti päättyä. Ehkä ensi talvena sitten. Onneksi Kolilla riittää paljon muutakin tekemistä.


Aina kiskohissin kyytiin meno vähän jännittää. Kolilla autot jätetään alaparkkiin, ja ylös hotellille ja vaaroille mennään ilmaisella kiskohissillä.

Break Sokos Hotel Koli

Koliselfie



Kolin luonto, ehkä Suomen tunnetuin kansallismaisema, on huumaava. Vaaroilta näkyy Pieliselle ja Kolin kansallispuisto tarjoaa retkeilymahdollisuuksia ympäri vuoden. On ihanaa seistä Ukko-Kolin laella ja katsella saarien täyttämää Pielisjärveä. Hiljaisuus. Täydellinen rentoutuminen ja tunne siitä, että olet lähempänä luontoa kuin koskaan. Kevyt tuuli hiuksilla, eikä ketään muita missään. Nyt vielä lumiseen aikaan luonnon värit olivat pääasiassa harmaan ja valkoisen sävyjä höystettynä havunvihreällä, mutta kesällä aurinkoisena päivänä Kolilla näkee kaikki sinisen ja vihreän sävyt. Siinä näyssä silmä todella lepää ja saa huokaisemaan. Sai nytkin, kun katseli kaukaisuuteen vielä jäässä olevaa Pielistä.



Akka-Kolin laella kelpaa istuskella

Aurinko oli häikäsevällä päällä Vappupäivänä


Kuten perinteisiimme Kolilla käydessä kuuluu, kävimme luontoretkeilemässä Ukko-ja Akka-Kolilla. Sen jälkeen vaihdoimme uikkarit ylle, ja pääsimme kokemaan jotakin meille uutta Kolilla, nimittäin nauttimaan Koli Relax Spa Maisemakylpylän sauna-ja allastarjonnasta. Ehkä siinä sivussa vähän kuohuvastakin. Menimme tarkoituksella spahan vasta klo 16.00 jälkeen, sillä silloin sinne oli alle 18-vuotiailta pääsy kielletty. Olihan meillä tarkoitus viettää lapsivapaa vuorokausi aikuisten kesken, ilman omaa tai muiden lapsia.


Meidän huone <3

Break Sokos Hotel Koli

Hotellihuoneessa oli Mökö-kivi ketutuksen varalle. Ei tarvittu tällä kertaa :)


Saimme mukaamme kylpylään juomakiulun, jossa oli kuohuvaa ja toisen kiulun, jossa oli Lumenen Arctic Spa-hoitotuotteita. Olisimme voineet valita juomakiulun tilalle toisen Lumenen hoitotuotesetin, mutta yksi hoitotuotesetti riitti hyvin kahdelle henkilölle spassa itsenäisesti tehtäviin hoitoihin. Koli Relax Spassa oli useita altaita, esimerkiksi valo-ääniallas, poreallas, jalkakylpyaltaita sekä ulkopaljuja, joista oli näkymä Pieliselle. Kolin Kuohu-suihkussa sekä kylmäaltaassa pääsi nauttimaan vähän viileämmistä vesistä. Omat suosikkini spassa olivat aromisauna Kivi sekä elämyssuihku, jossa sai kuunnella eksoottisten lintujen laulua ja fiilistellä karibian ukkosta. Kävin elämyssuihkussa ainakin neljä kertaa, niin kivaa se oli. Spahan oli tehty myös valmiita saunapolkuja, joiden reittiä seuraamalla olisi voinut toteuttaa itselleen esimerkiksi kaunistavan tai virkistävän spa-vierailun, mutta me kuljimme saunoista ja altaista toiseen mielivaltaisesti tehden välillä kasvo- ja jalkahoitoja toisillemme spahan mukaamme saaduilla tuotteilla.


Ihania hemmottelutuotteita hotellihuoneessa ja Koli Relax Spassa


Luontoretkeilyn ja spassa rentoutumisen jälkeen suuntasimme vielä rauhassa nauttimaan hyvästä ruoasta ja viinistä hotellin ravintolaan ennen pitkiä, herätyspelottomia yöunia. Maha täynnä ruokaa ja täydellisesti rentoutuneena uni korjasi illalla nopeasti. Yöunet päättyivät aamulla herätyskellon soittoon puoli yhdeksän aikaan. Oli kyllä i-h-a-n-a-a <3


Spahan hotellihuoneessa oleissa tossuissa ja kylpytakissa

Nam.

Nam.

Lautasilta löytyi parsaa aika monella tapaa :)



*Postaus toteutettu yhteistyössä Break Sokos Hotel Kolin ja Koli Relax Span kanssa




Lämpimästi Kolia suositellen,
Doris

4. toukokuuta 2017

Pikkuväen kanapihvit & peruna-bataattikuutiot




Kana-kesäkurpitsapihvit



400g kananpojan jauhelihaa
2 pientä tai yksi isompi kesäkurpitsa
1 pieni sipuli
0,5 dl kaurahiutaleita
1 kananmuna
0,25 tl mustapippuria
ripaus kuivattua rosmariinia
ripaus valkosipulijauhetta

Pilko sipuli pienen pieniksi kuutioiksi. Raasta kesäkurpitsat. Sekoita sipuli ja kesäkurpista raa`an jauhelihan kanssa. Lisää seokseen kananmuna, kaurahiutaleet ja mausteet. Muotoile massasta pihvejä uunipellille leivinpaperin päälle. Paista uunissa 200 asteessa n. puoli tuntia.

Tarjoa keitettyjen peruna- ja bataattipalojen kanssa. 




Terkuin,
Doris

2. toukokuuta 2017

Minne mennä Dubaissa?

Vietimme tammikuussa perheen kesken lomaa Dubaissa. Dubai oli siisti ja lapsiystävällinen paikka, ja vei totaalisesti meidän sydämemme <3 Kokosin teille muutaman täsmävinkin, missä poiketa Dubain reissun aikana.




Missä katsella?


Yksi Dubain kuuluisimmista nähtävyyksistä on Burj Khalifan vieressä oleva Dubai Fountain- suihkulähde. Suihkulähde tanssii musiikin tahtiin joka ilta klo 18.00 alkaen puolen tunnin välein. Lysti on täysin ilmaista.

Jos ihmispaljous ja lentävät vesipisarat eivät suihkulähteen vierellä houkuttele, voit katsella suihkulähde-esitystä ylempää sisätiloista. Dubai Mallin sisällä on muutamia ravintoloita Dubai Fountanille päin. Me valitsimme niistä TGI Fridayn, jolla oli ulkoterassi Dubai Fountanille päin. Pystyimme ruokailemaan samalla katsellen suihkulähde-showta, joten saimme napattua kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

+ Erityispisteet: TGI Fridayn ystävälliselle henkilökunnalle, jotka ottivat meidät jonottamaan ravintolan sisälle ulkoterassille pääsyä puolta tuntia ennen suihkulähde-shown alkua. Henkilökuntaa oli paljon, joten osalla oli aikaa viihdyttää vauvaa sillä aikaa, kun me vanhemmat söimme ruokamme.





Missä herkutella?


Dubai on pullollaan suklaa- ja herkkupuoteja sekä kahviloita. Meidän reissulla yksi oli ylitse muiden ja onneksi löysimme sen vasta reissun ehtoopuolella, muuten olisi tullut kakkuöverit. Nimittäin The Cheesecake Factory. Kymmeniä erilaisia, toinen toistaan herkullisemman näköisiä kakkupaloja vitriinistä mukaan ostettavana. The Cheesecake Factorysta saa myös muutakin ruokaa kuin kakkuja, joten kakku ja kahvi on mahdollista tilata ravintolamiljöössä vaikka lounaaksi tarjoilijalta pöytään tarjoiltuna.

The Cheesecake Factory löytyy ainakin Dubai Mallista sekä Jumeirah Beachin The Walk-kävelykadun laidalta.

+ Erityispisteet: Hyvä allergia-informaatio. Kielitaitoiseen henkilökuntaan pystyi täysin luottamaan, ettei pähkinäallergikon kakkupala sisällä pähkinää. Parasta Oreo-juustokakkua, jota olen koskaan syönyt. Samaa mieltä mieheni oli Peanutbutter-kakustaan.






Missä päiväretkeillä?


Jos et maijoitu The Palm Islandilla eli Palmusaarella, siellä vierailu ehdottomasti kannattaa. Palmusaarelle pääsee esimerkiksi ensin matkustamalla Dubai Marinasta raitiovaunulla Palm Jumeirahin pysäkille, josta pienen kävelymatkan jälkeen jatketaan Monorail-junalla Palmusaaren päähän Atlantis-hotellille. Monorail-junan lippu on ostettava sen omalta lähtöasemalta erikseen eikä siihen käy maksuvälineenä Dubain matkakorit. Jos lyhyt junamatka ei houkuta, pääsee Palmusaarelle myös taksilla.

Itse Atlantis-hotelli on maailmankuulu ja vaikuttavan näköinen rakennelma. Atlantis hotellilla sijaitsee myös Atlantis Aquaventure-vesipuisto, joka on Lähi-idän suurin lajissaan. Me tyydyimme ihastelemaan puistoa vain sen sisäänkäynnin luota ja Monorail-junan asemalta. Olisin niin halunnut päästä vesipuistoon, mutta mukanamme ollut vauva olisi rajoittanut vesipuisto-elämystä sen verran paljon, että päätimme jättää sen väliin.

- Pieni miinus: Monarail-junasta näkee kivasti maisemia, mutta jonkin verran myös rakennustyömaita, sillä Palmusaari on vielä hieman keskeneräinen kokonaisuus. Junan pääteasemalla Atlantis-hotellilla ei ole juurikaan muuta nähtävää kuin itse hotelli, jos ei ole aikeissa mennä vesipuistoon.






Missä shoppailla?


Dubaissa pääsee shoppailemaan ja kiertelemään jättisuuria ostoskeskuksia niin paljon kuin ikinä jaksaa. Jos shoppailu kiinnostaa, yksi erilainen shoppailupäivä kannattaa viettää Dubain keskustasta ja Marinasta katsottuna metromatkan päässä IBM Battuta Mallissa. IBM Battuta Mallissa on kuusi eri kulttuurein teemattua aluetta ja se on arkkitehtuurisesti viehättävä sekä omaperäinen ostoskeskus.

+ Erityispisteet: IBM Battuta Mallissa on merkkiliikkeiden lisäksi myös kohtuuhintaisia, suorastaan muuhun hintatasoon nähden halpoja vaate-ja kenkäliikkeitä.









Mitä tuoda kotiin?


Valitettavasti Dubain lämpöä ja ajoittain lentävää aaviikohiekkaa ei saa tuotua lasipurkissa kotiin. Dubai on kuitenkin loistava ruokatulijaisten kohde. Me toimme kotiin mausteista sahramia, chiliä, chicken masalaa ja korianterijauhetta. Lisäksi kuivattua inkivääriä sekä mantelitäytteisiä taateleita. Lähes jokaisen ostoskeskuksen alakerrasta löytyy Carrefour- marketti, jossa on suuret tiskit täynnä mausteita, kuivattuja hedelmiä, eri tavoin maustettuja pähkinöitä, manteleita, oliiveja ja taateleita. Dubaissa on myös erillisiä pähkinä-ja taatelikauppoja sekä maustesoukeja eli basaareita, joista voi ostaa mausteita. Siitä en tiedä, ovatko mausteet paljonkin halvempia soukeissa kuin marketeissa, sillä emme ehtineet maustesoukiin, mutta ei markettihinnatkaan olleet juuri mitään,

+Erityispisteet: Mausteiden maku on huomattavasti voimakkaampi ja aromikkaampi kuin Suomessa myytävissä.








Lisää kokemuksia Dubain matkastamme löydät TÄÄLTÄ  sekä vinkkejä erityisesti lapsen kanssa matkailuun Dubaissa TÄÄLTÄ




Matkakuumeterkuin,
Doris