Kaksplus.fi

30. tammikuuta 2017

Maidoton, terveellinen banaanijäätelö eli nice cream

Trendikäs nice cream eli jäädytetystä banaanista tehty jäätelö valmistuu helposti ja sitä voi nauttia hyvällä omalla tunnolla vaikka vähän enemmänkin. Herkku sopii myös perheen pienimmille, sillä siihen ei tule lisättyä sokeria.




Kuori ja viipaloi banaanit ja laita rasiassa pakastimeen. Soseuta sauvasekoittimella tai blenderillä ja nauti. How simple is that! Itse lisäsin jäädytettyjen banaaniviipaleiden sekaan vielä puoli desiä kauramaitoa ennen soseutusta. Nice creamia voi varioida myös soseuttamalla sekaan marjoja, kaakaojauhetta tai vaikka kookoshiutaleita, vain mielikuvitus on tämän pehmiksen makuvaihtoehdoissa rajana :)


Terkuin,
Doris

28. tammikuuta 2017

Vierashuoneen tapetointi

Vierashuoneen pintaremontti oli koko viime syksyn työn alla, mutta ei vain yksinkertaisesti ehditty laittaa sitä alulle. Tapetit ovat odottaneet huoneen lattialla seinälle laittoa, ja minä puolestani olen odottanut kiireetöntä, energistä apulaista tapetointihommiin.




Apulaiseni eli mieheni oli sitä mieltä, että hän auttelee minua tapetoinnissa ja toimii enemmän sivustaseuraajana. Lopulta hän käytännössä tapetoi koko seinän, ja hienosti tapetoikin! Itse luulin olevani hyvä kyseisessä hommassa, mutta ensimmäisen vuodan kohdalla vieritin jo ensimmäiset kyyneleet ja menetin hermoni.

En ehkä tiedä montaa asiaa, jotka ovat piinaavampia tällaiselle perfektionistille, kuin tapetointi. Hikoilin ja tärisin peläten, että kohta tapetointi menee pieleen ja hermoillessa tein seinään sen itkun aiheuttaneen rutunkin. Onneksi miehelläni on näissä asioissa minua paremmat hermot ja hän kylmäpäisesti siirtyi työnjohtajaksi ja hoiti rutunkin seinästä suoraksi <3






Valitsimme tapetiksi mustavalkoisen, selkeän, ei kohdistettavan koivukuvioisen tapetin vaaleansinisen maalipinnan tilalle Elloksen Wallpaper by Ellos- valikoimasta. Tapetti on PAULINA-tapetti, joka oli meille entuudestaan tuntematon non-woven tapetti.

Maalikaupan myyjän mukaan non-woven tapetti imee liisteriä litran per rulla. Meille tuli siis halvemmaksi ostaa suoraan 5 litran pönikkä kuin kolme yksittäistä litran purkkia. 5 litran purkista liisteriä kului n. kolmasosa ja liisteri oli helppo levittää maalaustelalla seinään. Kulmien ja katonrajan liisteröintiin käytettiin sivellintä. Tapetti painettiin seinään kumilastan avulla.

Tapetti oli helppo ja nopea asentaa. Koko hommaan eli yhden seinän tapetointiin kului aikaa n. 3 tuntia, listojen ja pistorasioiden irrottelut ja apuviivojen piirtely mukaan lukien. Voin lämpimästi suositella non-woven tapettia: ei ruttuja (ellei itse hermostuksissaan niitä aiheuta), ei tapetin vettymisaikaa ja tapetti kestää hyvin siirtelyä seinällä repeytymättä.





Seinästä tuli todella upea! Huone näyttää heti aivan erilaiselta. Tapetti korostaa myös kivasti standardikorkeudesta poikkeavaa huonekorkeuttamme. Joskin iso kuviointi ehkä hieman kaventaa itse huonetta. Nyt kun tapetti on asennettu, voin alkaa keskittyä laittamaan huoneen muut sisustukselliset asiat kuntoon. Siitä lisää myöhemmin :)

Lisää vierashuoneemme pintaremontin suunnittelusta ja väripohdinnoista VOIT LUKEA TÄÄLTÄ



Postaus tehty blogiyhteistyönä Elloksen kanssa.
Doris


24. tammikuuta 2017

Vauvan kanssa ulkomaille — 5 vinkkiä Dubaihin

Silloin kun raskaustesti näytti plussaa, ja vaikka lapsi oli hyvinkin toivottu, haikailimme usein sitä, että matkailu on varmasti meidän osalta vuosiksi ohi. Luulimme, että pienen lapsen kanssa ei voi lähteä mihinkään. Ja jos lähtee, loma olisi varmasti oikea painajainen. Matkakuume kasvoi, lapsi kasvoi ja huomasimme kotimaassa matkaillessamme, että tyyppihän on ihan yhteistyökykyinen matkailija. Uskalsimme siis varata matkan ja näin jälkeenpäin ajateltuna epäröinti siitä, pärjääkö lapsen kanssa ulkomailla, oli turhaa. Pieni lapsi on tyytyväinen vähään: kunhan on ruokaa, riitävästi unta ja syli, johon käpertyä, ei maalla ole hänelle väliä.

Dubai oli unelmakohde matkustaa vauvan kanssa. Meillä oli mukana matkarattaissa istuva 11 kk ikäinen pikkuherra, joten sen perusteella kokosin muutaman vinkin pienen lapsen kanssa Dubaihin matkustaville. Lennoista, jotka kestivät n. 6 tuntia suuntaansa, en osaa oikein vinkata mitään. Parasta varmasti olisi saada lapsi nukkumaan lennon ajaksi, mutta meillä juuri kävelemään opetteleva tehopakkaus ei juurikaan malttanut nukkua, joten ongelmia loman aikana hän tuotti meille ainoastaan lentokoneessa.




Matkusta metrolla taksin sijaan


Taksit ovat Dubaissa halpoja, mutta jos metrolinja kulkee yhtään lähellä majoituspaikkaa, suosi metroa. Meidän hotelli sijaitsi metrolinjan varrella ja kuljimme metrolla joka päivä. Taksin kanssa liikkumisessa meitä mietitytti myös Dubain hurja liikenne ilman vauvalle olevaa turvaistuinta. Hotellin sijainnin vuoksi metro tuntui myös helpommalta vaihtoehdolta käyttää kuin taksi.

Metrolla matkustaminen oli myös halpaa, hissit toimivat ja kulku rattaiden kanssa oli muutenkin esteetöntä. Metrolla pääsi kätevästi lentokentälle ja ostoskeskuksiin. Jos metron siisteys mietityttää, ei hätää. Metro sekä asemat ovat siistejä ja lattiat kiiltää niin, että niiltä voisi vaikka syödä. Aivan eri meininki siis kuin Suomessa. 

Metrossa on ns. "yleisluokka", jossa on eritelty lasten ja naisten osasto miesten osastosta sekä yksi vaunu, joka on Gold Class. Siellä kaikki ikään tai sukupuoleen katsomatta saavat matkustaa samassa vaunussa. Gold Class oli myös rattaiden kanssa matkustavalle tilavampi, siellä matkusti vähemmän ihmisiä kuin "yleisvaunuissa", joten ei tarvinnut ahtautua rattaiden kanssa keskelle tungosta ja aina sai istumapaikan. Gold Classista löytyi myös hylly matkalaukkujen kuljetukseen.

Gold Classin lippu oli puolet kalliimpi kuin "yleisluokan". Gold Class löytyy myös Tramista, jommasta kummasta päästä kulkuvälinettä. Lipun hinta riippui kuljettavasta matkasta, meidän yleisimmin kulkema 5-7 aseman väli maksoi 6 AED eli n.1,5 €. Lippu täytyy Tramissa muistaa leimata siihen mennessä ja sieltä poistuessa. Kuten myös metrossa, mutta sen alueelta ei pääse portista ulos leimaamatta.

Me ostimme automaatista Gold Class kortit, joihin latasimme aina rahaa matkoja varten, joko käteisellä tai luottokortilla. Vaihtoehtoina olisi ollut myös esimerkiksi viikon voimassa oleva kortti sekä yksittäiset matkaliput ilman korttia.




Tuuletus ostoskeskuksissa


Dubain ostoskeskukset ovat todella tehokkaasti ilmastoituja ja siellä tulee helposti vilu niin isolle kuin pienelle matkaajalle. Varaa siis ostoskeskusten kiertelyyn päälle pitkähihaisia vaatteita perheenjäsenille ja viltti tai huivi vauvalle peitoksi.





Älä epäröi mennä lapsen kanssa ravintolaan


Jokaisessa kahvilassa ja ravintolassa, jossa kävimme, henkilökunta oli superlapsiystävällistä. Lapselle tultiin heti juttelemaan ja silittelemään poskea. Joissakin paikoissa lapsi jopa lähti tarjoilijan toimesta rattaista hänen syliinsä viihdytettäväksi, että vanhemmat saivat syödä tilaamansa ruoat rauhassa. Ihanaa palvelua! Kiireetöntä ja lapsirakasta. Aivan päinvastaita kuin Suomessa.





Muista adapteri


Jotta puhelimet, tabletit ja muut sähkölaitteesi saavat virtaa, varaa matkaan adapteri. Dubaissa sähköverkko on 220v ja heidän ja meidän pistokkeen väliin vaaditaan sinne sopiva välikappale. Adaptereja saa ostettua myös paikan päältä.





Välty tuttipullojen pesulta muovipussitaktiikalla


Jos vauva syö vielä tuttipullosta, niiden peseminen olosuhteissa, joissa ei ole keittiötä, voi olla haastavaa. Meillä oli mukana 6 tuttipulloa ja nokkamuki. Olimme laittaneet korvikejauheet valmiiksi annoksiksi pakastepusseihin Suomessa, pussi laitettiin tuttipullon sisään, nesteeksi kaadettiin pullovettä ja sitten kierrettiin tuttiosa kiinni niin, että pussin reunat jäävät käännetyksi ulkopuolelle. Näin tuttipullosta syötettäessä pestäväksi jäi ainoastaan tuttiosa ja sitä ympäröivä muovikierre. Itse tuttipullo jäi puhtaaksi.

Osien pesun hoidin ison muovipussin sisällä lavuaarin päällä, tiskiaineella ja vedenkeittimellä haaleaksi keitetyllä vedellä. Lopuksi vielä huuhtelin osat kuumalla, keitetyllä vedellä. Vaikka Dubain hanavesi on juomakelpoista, käytin sitä keitettynä ainoastaan tuttipullojen pesuun. Muuten koko perhe joimme reissun ajan pullovettä, hanavesi nimittäin maistui vähän hassulta. AINUlla on myös myynnissä kertakäyttötuttipullopakkaus, joka toimi samalla periaatteella kuin meidän DIY-kertakäyttötuttipullo-taktiikka, jos haluaa käyttää valmiiksi suunniteltua versiota.




Terkuin,
Doris





22. tammikuuta 2017

Kohteena Dubai

Parin viikon blogitauko on nyt ohi ja lämpimästä Dubaista palattu takaisin lumiseen Suomeen. Dubai oli kyllä ihana! Jopa enemmän, mitä olin osannut kuvitellakaan. Olin haaveillut sinne matkustamisesta jo vuosikymmenen ajan, ja tiedän jo nyt, että tulen matkustamaan Dubaihin toistekin. Sen verran suuren vaikutuksen kyseinen paikka minuun teki. Dubai pääsi ehdottomasti matkailuhistoriani top kolmoseen, jopa ohi legendaarisen New Yorkin.




Hotellimme oli Pullman Dubai Jumeirah Lakes Towers ja se sijaitsi Dubai Marinan läheisyydessä. Halusin hotellin, jonka ikkunoista voi ihailla pilvenpiirtäjiä. Hotellin valitsimme juurikin tuon sataman perusteella, jossa noita upeita rakennelmia oli selkeästi eniten Dubain alueista. Myös metroaseman ja rannan läheisyys vaikutti hotellivalintaan. Hotellilta oli parin sadan metrin kävelymatka metroasemalle, josta pääsi kätevästi muutamassa kymmenessä minuutissa Dubain nähtävyyksille sekä lentokentälle.




Sää Dubaissa oli näin tammikuussa lämmin, parhaimmillaan +30 astetta auringossa, mutta pääosin +24 asteen paikkeilla. Auringon lisäksi lämmitti myös hotellin mainio kuntosali sekä Dubain ruokatarjonta. Emme saaneet yhtenäkään päivänä pahaa ruokaa, pieni miinus tietysti täydellisen äyriäispastan kanssa nautitusta vesilasista. Valkoviini olisi sopinut sen kylkeen täydellisesti, mutta alkoholijuomia Dubaissa ei oikeastaan saa muualta kuin joidenkin hotellien ravintoloista. Pienenä vinkkinä; jos alkoholia mielii hotellihuoneeseen, lentokentällä on matkatavara-noudon jälkeen myymälä, josta saa ostettua alkoholituotteita. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että päihtymykseen asti alkoholia ei kannata nauttia tai varsinkaan lähteä päihtyneenä kadulle, sillä päihtyneenä esiintyminen julkisilla paikoilla on Dubaissa rangaistava teko.

Dubai on muutenkin rangaistusten ja kieltojen lomakohde. Oikein harmittaa, että en kuvannut kielto- ja rangaistuskylttejä tänne laitettavaksi, mutta kiellettyä oli mm. julkisissa liikennevälineissä syöminen ja juominen, lasiseiniin ja oviin nojailu, väärässä metrovaunussa väärällä lipulla matkustaminen, purkan syönti julkisissa kulkuvälineissä, paikallisten hunnutettujen naisten kuvaaminen ilman lupaa, julkiset hellyydenosoitukset sekä lentokentällä kuvaaminen.




Ruskettumaan reissulla ei juurikaan päästy, vaikka hotellin katolla loistavat puitteet auringonotolle olikin. Me ollaan enemmän kaupunkilomaihmisiä, jotka haluaa nähdä lomakohteessa mahdollisimman paljon kaikkea uutta ja ihmeellistä eikä siksi jakseta loputonta auringossa makaamista. Rannalla olo vauvan kanssa olisi muutenkin ollut hankala toteuttaa. Loman alkupäivät kuluivatkin lähinnä Dubain jättimäisiä ostoskeskuksia kierrellen. Kovasti yritettiin nähdä niistä joka nurkka, mutta se oli mahdotonta. Ostoskeskukset ovat käsittämättömän isoja ja todellisia nähtävyyksiä jo itsessään, joten niissä kannattaa poiketa, vaikkei shoppailu kiinnostaisikaan.





Joku viisas on joskus todennut, että Dubaissa joka nurkan ja pilvenpiirtäjän takana odottaa yllätys. Näin todella oli. Kun luulit nähneesi jo kaiken ja kiersit rakennuksen toiselle puolelle, vastaan tuli aina jotain uutta ihmeteltävää. Dubai on täydellinen kohde viettää joko totaalinen rantaloma, kaupunkiloma tai niiden sopiva sekoitus.

Meille tärkeä asia nähtävyyksien ja rennon oleskelun lisäksi oli myös helppo lomailu lapsen kanssa. Dubaissa rattaiden kanssa liikkuminen oli helpompaa kuin Helsingin keskustassa. Kaikkialla, missä me liikuimme, kulku rattaiden kanssa oli esteetöntä hissien tai luiskien ansioista, lastenruokavalikoima oli marketeissa laaja ja lisäksi lastenhoitohuoneita oli ostoskeskuksissa ja lentokentällä runsaasti.




Tekemistä Dubaissa olisi riittänyt lisää vielä pitkäksi aikaa, jos olisimme olleet reissussa ilman pikkuherraa, jonka vuoksi meiltä jäi mm. huvipuistot, vesipuistot ja aavikkosafarit kokematta. Rahat olisivat todennäköisesti loppuneet ennen kuin tekeminen :) Onneksi jäi vielä paljon tehtävää ja nähtävää seuraavaankin kertaan.



Suomen kesää odotellessa,
Doris

10. tammikuuta 2017

Vauvan kanssa ulkomaille — Matkatavaralista

Ensimmäinen ulkomaanmatka vauvan kanssa lähestyy, joten pakattavaa ja muistettavaa on ihan eri tavalla kuin aikuisten kesken tehvävälle matkalle. Arkirutiinit ja päivärytmi säilyvät varmasti pitkälti samana kuin kotimaassakin. Aikaero tietysti voi vähän sekoittaa pakkaa, mutta tavoitteena on saada "arki" rullaamaan lomallakin hyvin. Otin avuksi pakkailuun kynän ja paperia, ja kirjoitin listan siitä, mitä tavaroita käytämme päivittäin arjessamme ja mitä voisin kuvitella lisäksi tarvitsevani ulkomailla.





Kohteemme on Arabiemiraattien Dubai eli lämmintä on oletettavasti luvassa. Tammikuun keskilämpötila pitäisi päivisin olla n.25 astetta. Dubai ei ole meille entuudestaan tuttu. Kohde valikoitui suht lyhyen lentomatkan ja lapsellisten ystäväpariskuntien suosituksesta. Turvallista, siistiä ja lapsiystävällistä - näillä spekseillä se meille myytiin :)


Tässä on kaikki, mitä tämä perhe tarvitsee mukaan aikuisten tavaroiden lisäksi:

  • Passi + neuvolakortti
  • Vaippoja + kertakäyttöisiä vaipanvaihtoalustoja
  • Puhdistuspyyhkeitä
  • Tuttipulloja + nokkamukeja
  • Tutit +tuttinauha
  • Annospusseissa olevaa lastenruokaa, maissinaksuja, pikapuurohiutaleita
  • Korvikejauhetta valmiiksi laitettuina annospusseihin

  • Särkylääkeliuos + varalle antibioottikuuri (takana juuri paranemassa oleva korvatulehdus)
  • Puuduttavat korvatipat
  • Lääkeselosteet englanninkielisinä paperiversioina reseptilääkkeistä (saa apteekista pyydettäessä)
  • Hydrocortison-voide, sinkkivoide ja Bepanthen
  • Aurinkorasvaa spf 50
  • D-vitamiinitipat, joissa maitohappobakteerit samassa
  • Laastareita
  • Kuumemittari
  • Käsidesi
  • Hammasharja ja tahna

  • Uv-suojavaatteet
  • Ohutkankaisia vaihtovaatteita
  • Aurinkolasit
  • Hattuja
  • Uimavaippoja

  • Matkarattaat + niihin soveltuva aurinkosuoja
  • Sateenvarjo aurinkovarjoksi
  • Kantoreppu
  • Kankainen matkasyöttötuoli
  • Viltti
  • Vauvan hupullinen pyyhe
  • Unilelu + oma, jo vauvalla muutaman päivän kotona käytössä ollut lakana (luovat turvaa uudessa paikassa nukkumiseen)
  • Leluja

  • Pieniä ja isoja muovipusseja
  • Astianpesuainetta tuttipullojen pesuun
  • Astiapyyhe
  • Teippiä
  • Narua pyykinkuivastelineeksi
  • Pyykinpesuainetta
  • 1litran hätävara pullovesi

Koska pikkuherra juo erikoiskorviketta, on korvikepusseja oltava mukana paljon. Muutama jopa yli laskennallisen tarpeen,  etteivät vahingossakaan lopu kesken



Huh! Tavaran määrä on aika huikea, mutta haluan stressata lomalla niin vähän kuin mahdollista, joten haluan pelata varman päälle ottamalla mukaan kaiken, mitä vähänkään saattaa tarvita. Voiko olla mitään ikävämpää, kuin jossitella hotellihuoneessa ja miettiä kun jokin asia puuttuu ja sitä tarvitaan, että mistä me se nyt saadaan, miksi ei otettu kotoa mukaan?
Mukaan lähtee kaksi isoa matkalaukkua ja 2 käsimatkatavaralaukkua. Toisen käsimatkatavaralaukun aion pakata täyteen pikkuherran tavaroita ja tehdä siitä sellaisen, että sillä pärjää monta päivää, jos varsinaiset matkalaukut katoavat. Pakkaan sinne vaihtovaatteita, hatun, aurinkolasit, vaippoja, wipesejä, tutteja, leluja, kaikki tuttipullot, annospusseissa olevia lastenruokia, korviketta, harsoja, muoviset ruokailuvälineet, neuvolakortin ja tietenkin passin.


Terkuin,
Doris

6. tammikuuta 2017

6 vinkkiä vauva-arkeen

Ihan pian pikkuherra täyttää vuoden. Aloin pohtia, mitä kaikkea arkea helpottavaa olen tämän matkan aikana oppinut, ja millä keinoilla arjen mahdollisia stressitekijöitä voi yrittää vähentää.

Kun uusi, avuton ihminen muuttaa taloon kaikki on uutta ja selvimmätkin asiat aiheuttavat epäröintiä. Osaanko tehdä kaiken oikein? Miksi ajattelin noin? Sanoinko pahasti, ymmärtääkö vauva sen? Kuuntelinko vääriä neuvoja? Miksi en saa aikaiseksi siivota niin usein kuin haluaisin? Kysymysten ja pohdintojen lista on ollut vauvavuoden aikana loputon. Listasin tähän muutaman asian, jotka tekevät ainakin meidän perheen arjesta helpompaa.




Ruokaa ei voi koskaan olla liikaa


Onkohan vauvalle tarpeeksi ruokaa mukana kun poistun hänen kanssaan kotoa? Tämän kysymyksen olen lausunut ääneen kymmeniä kertoja. Vastaus on AINA ei. Jos epäröin, otan mukaan vielä extrannoksen. Kotoa poistuessa on parempi olla ylivarustautunut kuin stressaantua siitä, riittääköhän ruoka nyt varmasti, jos kauppaa ei ole lähettyvillä.

Isommille vaatteille tulee varmasti käyttöä jossain vaiheessa


Lastenvaateosastolla huomaan edelleen usein pohtivani, otanko pienemmän vai isomman koon? Totuus on, että lapset kasvavat yllättävän nopeasti. Jos vaate ei tule samana päivänä käyttöön, olen oppinut sen, että yksi koko isompi on aina parempi valinta. Vaate saattaa myös kutistua pesussa ja isompaakaan kokoa ei välttämättä tule käytettyä kauaa. Hyvä ratkaisu, etenkin bodyostoksilla, tähän pulmaan on tuplanepparit haaraosassa, joka mahdollistaa vaatteen käytön pidemmän aikaa.

Lääkärikäynti ei ole koskaan turha


Lapsen sairastelu ei ole kivaa. Jos muutenkin lapsesta tulee kannettua huolta koko ajan, niin hänen sairastaessaan sitä kantaa satakertaisesti. Tämänkin asian varmasti oppii kantapään kautta, mutta vannon, etten enää viivytä lapsen viemistä lääkäriin. Jos minulle tulee tunne siitä, että nyt on mentävä, niin mennään sitten mieluumin vaikka turhaan kuin aivan liian myöhään. Ihan vaikka vain oman mielenrauhan vuoksi. Viime itsenäisyyspäivän vietto päivystyksessä sai minut miettimään, miksi en vienyt lasta lääkäriin edellisenä päivänä vaikka selvät merkit olivat sillon jo ilmassa?

Syö kun voit


Omasta syömisestä huolehtiminen ja ruoan terveellisyys ovat välillä hakusessa. Haluaisin syödä terveellisemmin, säännöllisemmin ja monipuolisemmin. Mutta aina ei vaan voi. Usein ajattelen, että teen itselleni ruokaa kun saan lapsen nukkumaan. Joko nukuttaminen menee taisteluksi ja oma ruokailu unohtuu tai sitten kun on vihdoin aikaa syödä, on niin kaamea nälkä, että nappaa sitä mitä ensiksi saa käsiinsä suunnitellun vihersmoothien teon sijaan. Syö siis silloin kun voit, äläkä odota sopivaa hetkeä. Luulen, että tämä asia vähän helpottuu kun lapsi alkaa syödä muun perheen kanssa samaa ruokaa. Hän syö itsenäisemmin ja yhtäaikaa muun perheen kanssa.




Älä stressaa tulevista öistä


Vielä muutama kuukausi sitten illan tullen aloin stressaamaan tulevasta yöstä. Rakastan nukkumista, mutta se on harvinaista herkkua tällä hetkellä. Kyllä, meillä nukutaan toisinaan kellon ympäri heräämättä, mutta siihen ei saa tuudittautua, että seuraavasta yöstä tulee samanlainen. On pitänyt pikkuhiljaa opetella siihen, että huonompia öitä tulee välillä väkisinkin ja se on vain hyväksyttävä. Huonommat yöt jaksaa sillä ajatuksella, että kyllä jonain yönä taas koko perhe nukkuu paremmin. Huonon yön jälkeen aamulla iso kuppi kahvia, niin elämän hymyilee taas :)

Jos mahdollista, perusta oma tukiryhmä


Ehkä kuitenkin paras arjen vinkki on äitikavereiden kanssa perustettu WhatsApp-ryhmä. Sieltä voi kysyä mitä tahansa, milloin tahansa. Sinne voi hehkuttaa arjen onnistumisia, valittaa tylsyyttään tai avautua mieltä painavista asioista. Ja lähes aina joku kahdeksasta äitikaverista on puhelimen äärellä ja vastaa jotain, tsemppaa tai rauhoittelee.


Tästä voit lukea muiden Kaksplussan bloggaajien vinkkejä sujuvampaan arkeen


Doris


4. tammikuuta 2017

DIY Siemennäkkäri

Meillä ollaan niin koukussa itse tehtyyn siemennäkkäriin! Se on helppo valmistaa ja maistuu herkulliselta levitteen kanssa tai ilman.





Mittaan aina kuivat aineet kannun muotoiseen mittaan, jonka sisällön kaadan sekoituskulhoon. Lisään seokseen kiehuvan veden ja öljyn. Kaadan syntyneen taikinan leivinpaperilla päällystetylle uunipellille. Taputtelen taikinan käsin ohueksi levyksi. Pirskotan vettä taikinan pintaan ja kastelen kädet hyvin ennen taputtelua, muuten taikina jää helposti kiinni sormiin ja siemennäkkärin pintaan tulee reikiä.






Pellillinen siemennäkkäriä


1,5 dl kaurahiutaleita 
0,7dl tattarijauhoja
1 dl auringonkukansiemeniä
1 dl kurpitsansiemeniä
0,5 dl pellavansiemeniä
1tl suolaa
2 dl kiehuvaa vettä
0,5 dl rypsiöljyä

Paistoaika n. tunti 150 asteessa. Jäähdytä ritilän päällä, niin näkkäristä tulee kunnolla rapea.




Terkuin,
Doris

2. tammikuuta 2017

Loman tarpeessa — ihana isyysvapaa

Enpä olisi koskaan uskonut, että äityislomallakin voi tuntea olevansa loman tarpeessa. Tällä hetkellä tuntuu, että olen sen tarpeessa enemmän kuin koskaan. Annan ääneni sille, että äitiysloman nimi muutetaan joksikin sopivammaksi, sillä tämä ei ainakaan vastaa minun käsitystäni lomasta.




Loppuvuosi 2016 oli rankka. Koko perhe oli vuorotellen ja yhtä aikaa kipeänä. Hampaiden puhkeamisen vuoksi pikkuherran yöunet olivat katkonaisia, rikkoen tietysti myös meidän vanhempien unet. Olin itse aluksi kolme viikkoa nuhassa ja yskässä, jouluna tilanne vihdoin helpotti ja ajattelin, että pääsen neljän seinän sisältä harrastusteni pariin. Joulun välipäivinä uusi flunssa iski päälle ja taas sairastetaan. Joulu tuotti stressikertoimeen vielä oman lisänsä, vaikka siitä suht rennosti tänä vuonna läpi päästiinkin.

Se, että lapsi sairastaa, on rankkaa. Mutta jos siihen päälle olet vielä itse kipeä, mies töissä ja et voi soittaa ketään apuun, että voisit levätä kuumeesi pois, se on jotain, mikä todella imee viimeisetkin voimat. Ainakin henkisesti. En edes uskalla kuvitella tilannetta, jossa sairaita lapsia olisi vielä useampi 😲

Tänään on onneksi se päivä, kun mies jäi töistä isyysvapaalle. Ihanaa! Me ollaan niin loman tarpeessa! Lähes kaksi kuukautta aikaa vain olla ja tehdä mitä huvittaa, ilman, että toinen stressaa töistä, huonosti nukutuista öistä, samaan aikaan kun minä hukun yksin kodin ja lapsen hoidon alle. Kun mies jää isyysvapaalle, minä en palaa töihin, vaikka niin tietysti toivottaisiin meneteltävän. Tähän on nimittäin taloudellisesti varauduttu säästämällä. Perhedynamiikkamme alkoi rakoilla sitä enemmän, mitä lähemmäksi loppuvuotta päästiin, siksi tämän loma tulee meille juuri oikeaan aikaan. Päätimme, että koko perhe tarvitsee yhteistä aikaa ja rentoutumista. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus hioa meitä taas yhteen perheenä ja tutustua toisiimme vieläkin paremmin.

Viime kesänä pohdin, voiko ulkomaille lähteä vauvan kanssa? Ollaan nyt päädytty siihen, että kyllä voi, ja siten loma ehkä tuntuu vieläkin enemmän lomalta. Voit lukea Ulkomaille vauvan kanssa?- pohdintojani TÄÄLTÄ


Terkuin,
Doris



1. tammikuuta 2017

Minä lupaan...vaikein uudenvuodenlupaus koskaan!

Uudenvuodenlupaukset on tehty rikottaviksi, eikös se vähän niin aina tahdo mennä? Tämän vuoden uudenvuodenlupaukseni, joka on yhteinen mieheni kanssa, on todella haastava. Se koskettaa jokapäiväistä elämäämme ja sen pitämisessä on onnistuttava.

Olemme päättäneet lopettaa kiroilun. Ainakin lapsen kuullen. Tähän lupaukseen päädyimme ihan yleisten käytöstapojen vuoksi, mutta myös siksi, että pikkuherra oppii kohta (toivottavasti) puhumaan ja kukaan vanhempi tuskin haluaa, että lapsen ensimmäinen sana on se kettua muistuttava rumempi versio.





Kiroilu on noloa. Vaikka tiedostan sen, on tämä pinttynyt tapa vaikea kitkeä pois. Kokonaan kiroilusta en varmasti pääse koskaan. Enkä tiedä haluanko päästäkään, sillä saan siitä mielestäni voimaa, silloin kun oikein ärsyttää. On myös vaikea nähdä miestäni auton ratissa hymyilemässä vienosti ja toteamassa minulle " Kulta, näetkö kuinka lähellä tuo takana ajava herrasmies on takapuskuriamme?" Kyllä tässä tilanteessa hänenkin suustaan jotain aivan muuta pääsee ja minä pitelen käsiäni pikkuherran korvilla.

Entä jos kirosanojen ei tarvitsisi olla mitään niitä sanoja, jotka tässä maailman ajassa luokitellaan kirosanoiksi? Luokitellaanko sekin kiroiluksi, jos korottaa ääntään käyttäen jotain arkipäivän sanaa? Meillä on siis yrityksenä käyttää vaihtoehtoisia sanoja, kun kiroilunhimo iskee. Voi penaali, voi vihko, voi saasta, ovat olleet jo jonkin aikaa käytössä, mutta niiden käyttöä on vieläkin tehostettava oikeiden kirosanojen lipsahdusten sijaan. Vielä kun pääsisi tuosta voi-etuliitteestä, niin vihkokaan ei kuulostaisi enää niin kirosanalta.

Kuka oikeasti pystyy toteamaan, jos varvas osuu pöydän kulmaan, että "au"? Jos joku tähän pystyy, niin nostan kyllä hattua ja kuulen mielelläni, miten sen teet ilman suusta hyppäävää sammakkoa :)

P.s. vuotta 2017 on kulunut nyt n.10 tuntia ja perheemme kirosanasaldo on kolme. Hups.



Uusi vuosi, uudet kujeet
Doris